JarmoAhonen1

Sensuurilainsäädäntöä Ranskan malliin

 

Ranskassa tapahtuu kummia. Eilen, kesäkuun seitsemäntenä armon vuonna 2018, Ranskan parlamentti on lehtitietojen mukaan aloittanut lehdistönvapautta koskevan uuden lain käsittelyn. Tuo ehdotettu laki on mielenkiintoinen useastakin syystä. Mielenkiintoisimpia piirteitä laissa on sen tarjoama mahdollisuus hallinnon kannalta epämieluisten uutisten julkaisemisen estämiseen. 

Valitettavasti minulla ei ole käytössäni lakiehdotuksen tekstiä ja joudunkin turvautumaan toissijaisiin lähteisiin. Asiasta paremmin tietävät toivottavasti täydentävät tekstiäni.

Lakiehdotuksen mukaan väärien uutisten sensurointi olisi mahdollista vaaleja edeltävän kolmen kuukauden aikana. Tuomioistuimella olisi 48 tuntia aikaa päättää perustuuko uutinen tosiasioihin vai ei. Lisäksi tuomioistuimen tulisi päättää onko uutinen laadittu pahantahtoisessa tarkoituksessa. Lakiehdotuksessa ei ilmeisestikään ole seikkaperäisesti määritelty mitä tarkoittavat ”tosiasioihin perustuminen” ja ”pahantahtoinen tarkoitus”. 

Lakiehdotus menee lähes varmasti läpi, sillä presidentti Macron omaa sen verran vahvan tukijoukon kansalliskongressissa. Vahva tukijoukko ja lain lähes varma läpimeno ei kuitenkaan poista lakiin liittyviä ongelmia. 

Yksi lakiin liittyvistä erikoisuuksista on se, että Ranskalla on jo vuodelta 1881 peräisin oleva laki, joka tekee valheellisten uutisten levittämisestä rangaistavan teon. Ehdotettu laki kuitenkin muuttaisi tilannetta aikarajoineen ja epämääräisine käsitteineen. 

Vielä arveluttavampaa on se, että lakiehdotuksen tiukka 48 tunnin aikaikkuna ja epämääräinen sanamuoto mahdollistaisi, hallituksen niin halutessa, varsin vahvan keinon lehdistönvapauden rajoittamiselle. Uutisen laatinut toimittaja ja jutun julkaissut media joutuisivat hyvin nopealla aikataululla todistamaan jutun tosiasioihin perustuvaksi, mikä on usein täysin mahdotonta. 

Ajatellaan esimerkiksi vaikkapa viime vuonna tapahtunutta perussuomalaisten hajoamista. Mikäli tuo hajoaminen olisi tapahtunut sopivasti vaalien läheisyydessä, niin Lauri Nurmi olisi luonnollisestikin joutunut oikeuden eteen hallituspuolueesta pahantahtoisessa tarkoituksessa kirjoittamastaan valheuutisesta. Hänellä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta todistaa uutistaan todeksi 48 tunnin kuluessa. Tuomio napsahtaisi vaikka juttu totta olikin.

Muitakin esimerkkejä on helppo löytää. Mikäli uutisessa olisi kyse esimerkiksi laajasta korruptioepäilystä, niin 48 tunnin aikaraja on mahdoton, sillä tuollaisten tapausten poliisitutkinta usein kestää vuosia ja pitävän todistusaineiston kerääminen on haasteellista tuolloinkin.

Vaikka presidentti Macronin hallitus ei käyttäisikään lakia epämääräisillä tavoilla, niin ei ole mitään takeita siitä, että joku toinen hallitus ei niin tekisi.

 

Linkit lehtiartikkeleihin, joihin tämä juttu perustuu:

https://www.nytimes.com/2018/06/06/world/europe/macron-france-fake-news....

https://www.theguardian.com/world/2018/jun/07/france-macron-fake-news-la...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Sensuuri ja jälkisensuuri yleistyvät. Internetin vapaus kenen tahansa kirjoittaa ja miljoonien lukea ei viehätä hallituksia missään.

Ihmiset ovat alkaneet jakaa tietoa ja ajattelemaan omilla aivoillaan. Valmiiksi pureksitut ja valikoidut uutiset eivät riitä enää. Onhan se hirveää.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

'Lakiehdotuksessa ei ilmeisestikään ole seikkaperäisesti määritelty mitä tarkoittavat ”tosiasioihin perustuminen” ja ”pahantahtoinen tarkoitus”.'

Vosiko kirjoittaja selventää, miten seikkaperäisesti rikoslaissa on määritelty esimerkiksi "irtain omaisuus" ja "anastaminen toisen hallusta.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Kuten kirjoitin, niin olen toisen käden lähteiden varassa. Asiantuntevammat tahot ovat luonnollisesti tervetulleita täydentämään kirjoittamaani. Koska ilmeisesti olet lakiteknisistä termeistä paremmin perillä kuin minä, niin olet juurikin toivomani asiantunteva taho.

Koska oma osaamiseni ei ole lakiteknistä vaan teknistä ja kaupallista, niin uskallan ainoastaan spekuloida. Tuon spekuloinnin kannalta "pahantahtoinen tarkoitus" olisi selvästikin mainitsemaani persujen hajoamista koskevan uutisen määrittely. Kuten Timo Soini tuolloin kirjoitti, niin kyseessä oli selvästikin pahantahtoinen tarkoitus.

Tosiasioihin perustumisen osalta taas pidän tuota ranskalaisen lakiehdotuksen määrittelyä todella typeränä. Tosiasioihin perustuminen on hyvin harvoin jotain, jonka voi oikeasti todentaa lyhyen ajan kuten 48h sisällä.

Toisaalta voi hyvinkin olla niin, että tekniikan asioita tuntevana pidän määrittelyvaatimusta aivan liian ratkaisevana. Tekniikassa kun huonosti määritelty ei tuppaa toimimaan. Voi aivan hyvin olla niin, että lakipuolella politiikka tarjoaa tarvittavan tulkinnan ja homma alkaa "toimimaan".

Noiden kysymystesi osalta en edes uskalla arvioida.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Epämääräiset lait ja totalitarismi on paha yhdistelmä. Joku voisi kysyä miten Ranska liittyy totalitarismiin, mutta näyttää että koko EU on kaltevalla pinnalla koska eurooppalaiset äänestävät väärin.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Vastaan blogistille ja Makkoselle samalla: rikoslaissa ei ole määritelty kumpaakaan kysymyksessäni esiintyvää käsitettä. Selliasten määrittelmien tekeminen ei vastaisi tarkoitustaan, eli sitä, että rikoslaki on yleisesti sovellettavissa. Määritelmien epäonnistumisesta on esimerkkinä 1800-luvun lopulla ilmestynyt Preussin laki, jossa lähes kaikki elämän ilmiöt pyrittiin määrittelemään. Sen vuoksi siellä lausuttiin esimerkiksi, että mikä koskee lankkua, koskee myös lautaa.

On toisin sanoen mahdotonta määritellä kaikkea lainsäädännössä edes termien tasolla ja hyvä näin, koska ei lainsäädäntö voi ihmisen elämää ohjata.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Hyvä vastaus. Tässä on kuitenkin, ainakin minun mielestäni, helposti aika ikävä ongelma kun mennään tuon ranskalaisen lakiehdotuksen puolelle.

Mikäli ajatus esimerkiksi "pahantahtoisesta tarkoituksesta" on määrittelemätön, niin se todellakin on sitä ennen tapauskohtaista tulkintaa. Tulkinta voi siis olla joko aika lavea tyyliin "uskottavan tuntuinen epäily, joka pitää asianmukaisesti tarkistaa" tai sitten "ilmeistä panettelua, tuomittava vankeuteen ja korvausvelvollisuuteen".

Kieltämättä voi hyvin olla, että laki on niin kuin se luetaan. Mutta ainakin oman taustani takia tuo mielestäni tarkoittaa mielivaltaa, joka on poliittisista suhdanteista riippuvaista. Teknisissä kuvioissa jutut kun tuppaavat joko toimimaan tavalla A tai tavalla B.

Katsotaan kuinka Ranskan uusi johtaja tätä lakia käyttää kunhan se tulee voimaan. Kuulemani mukaan sanamuotojen erot parjattujen puolalaisten tai unkarilaisten lakien kanssa ovat yllättävän vähäisiä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomessa on vaikeuksia määritellä mitä on vihapuhe tai kansanryhmien kiihottaminen. Epämääräisiä lakeja voidaan sitten soveltaa mielivaltaisesti kuten on tehty Halla-ahon tuomiossa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ranska on koko Euroopan suurin " mätäperuna".

Macronista ei ole Ranskan sosialistien ja vahvan ay-liikkeen saneerajaksi tai Euroopan sairaan miehen hoitajaksi, vaan maalla on edessään pakkosopeutukset velkarahoituksen käytyä vihdoin mahdottomaksi.

Viimeisen 10 vuoden ajan ranskalaiset ovat elvistelleet yli varojensa yli 1.000 miljardin euro edestä - velaksi - ja ilman mitään kiky-uudistuksia.

Ranska on täysin kusessa ja uumoilee Saksan hyväntahtoisuuteen turvaavan talouden mätäpaiseen edellenkin. Saksan kaverit taitavatkin olla tänä päivänä vain Venäjällä isoissa asioissa.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Ranskan tulkitseminen Euroopan suurimmaksi "mätäperunaksi" ei oikein vastaa todellisuutta. Ranskan teollisuus on varsin kovalla tasolla.

Ranska on kärsinyt eurosta aika rajusti. Italia ja muut kriisimaat ovat kärsineet vielä enemmän.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ranskan tulkitseminen Euroopan suurimmaksi "mätäperunaksi" ei oikein vastaa todellisuutta."

Jostakin ihmesyystä ranskalaiset eivät suostu työskentelemään palkatta ja ilman työlainsäädäntöä kuten Macron ehdottaa. Eräs Portugalilainen ministeri ihmetteli kerran mihin palkkojen halpuuttaminen euroalueella oikein voisi päättyä jos kaikki euromaat kilvan alentaisivat työntekijöidensä palkkoja, ei siihen taida järkevää vastausta olla.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Itseäni kiinnostaa enemmän nämä tahot jotka levittävät uutisiksi tai mielipiteiksi nimittämäänsä propagandaa ja mikä on niiden tavoite jos tosiasioita ei väitteidensä tueksi löydy.

Kyllä yhteiskunnalla pitää olla työkalut laittaa nuo vastaamaan aiheuttamastaan vahingosta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kyllä yhteiskunnalla pitää olla työkalut laittaa nuo vastaamaan aiheuttamastaan vahingosta."

Aktiivimalli vai keskitysleirit työttömille?

Toimituksen poiminnat