JarmoAhonen1

Kiinan ja USA:n kamppailu maailmanvallasta ottaa kierroksia

USA:n ja Kiinan välillä on meneillään kamppailu, jossa toimenpiteet kovenevat koko ajan. Tuossa kamppailussa ei ole kyse mistään sen vähäisemmästä kuin maailman johtavan supervallan asemasta. Kamppailussa johtavasta asemasta USA on ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa sen asema maailman suurimpana talousmahtina ja teknistieteellinen ylivoima kilpailijoihin nähden ovat molemmat vakavasti uhattuina.

Joidenkin arvioiden mukaan Kiina on jo nyt ostovoimakorjattuna maailman suurin talous. Kiinalaiset tutkijat julkaisevat jo nyt enemmän vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita luonnontieteiden ja tekniikan aloilta kuin amerikkalaiset tutkijat. Kiina uhkaa USA:n ylivoimaista asemaa aivan toisella tavalla kuin Neuvostoblokki edellisen kylmän sodan aikana.

Viime aikoina USA on kiristänyt pelin panoksia merkittävästi. Ja ottanut uusia aseita käyttöön. USA:n Huawein talousjohtajasta Kanadalle esittämä pidätyspyyntö on osa tuota kamppailua. Huawein talousjohtaja Meng Wanzhou pidätetiin syytettynä USA:n Iranille asettamien talouspakotteiden rikkomisesta. Samaan kokonaisuuteen kuuluu USA:n liittolaisiinsa kohdistama painostus, jonka tavoitteena on se, että liittolaiset eivät käyttäisi kiinalaista huipputekniikkaa tietoliikenneverkoissa.

Huawein käyttämättömyyden perusteluksi esitetyt vakoilusyytteet ovat nykyisessä maailmassa enemmän tai vähemmän huvittavia, sillä myös länsimailla on oma historiansa tietoverkkovakoilussa. Esimerkiksi Australiassa tulee pian voimaan laki, jonka mukaan kaikkien laitevalmistajien ja palveluntarjoajien tulee antaa viranomaisille pääsy järjestelmiin ja käyttäjien tietoihin. Vakoilun riskin korostamisessa Huawein tapauksessa lienee kyse siitä, että täytyy olla jokin hyväksyttävältä vaikuttava syy, jonka avulla kamppailua voidaan yhä kiristää.

Kiinalaisen huipputekniikan käytön mahdollisimman laaja kieltäminen liittolaismaissa on luonnollinen askel Kiinan kanssa käytävässä kamppailussa. Mikäli kiinalaisten huipputekniikan yritysten markkinoita kyetään rajaamaan riittävästi, niin kiinalaisten kyky kehittää uutta tekniikkaa heikkenee resurssien rajallisuuden vuoksi.   

Vaikuttaa siltä, että USA haluaa kauppapoliittisilla ratkaisuilla ja liittolaistensa painostamiselle tuntuvasti vaikeuttaa Kiinan kehitystä. Mikäli estäminen ei onnistu, niin hidastaminen todennäköisesti onnistuu. Muun maailman kannalta USA:n ja Kiinan välinen kamppailu saattaa tietää ikäviä aikoja myös taloudellisesti.

On täysin mahdollista, että USA:n näkökulmasta katsottuna uusi maailmanlaajuinen lama, pienestä taantumasta puhumattakaan, on aivan kohtuullinen hinta Kiinan nousun estämisestä tai vähintään vakavasta vaikeuttamisesta.

Suomen kaltaisen pienen avotalouden kannalta tilanne on turhan jännittävä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Dramatisoit turhaan Yhdysvaltojen dominanssia ja sen tapoja ylläpitää johtoasemaansa. Kyseessä ei ole kamppailu maailmanvallasta, ei vielä lähellekään.

Yhdysvaltojen ylivoima perustuu sen sotilaalliseen ja taloudelliseen mahtiin, "superiority over other countries" -oppiin joka on koko Yhdysvaltojen ulkopolitiikan perusta. Tämän ylivertaisuusaseman horjuttamisyritykset aiheuttavat välittömästi "kansallisen hätätilan julistuksen" ja "uhan kansalliselle turvallisuudelle" joka laukaisee koneiston toimintaan.

Sotilaallisella puolella seurannan, vakoilun, rauhan ja toisaalta nopean toiminnan takaavat eri laskentakaavasta riippuen 177:ssä eri maassa noin 750 Yhdysvaltojen ulkopuolella sijaitsevaa sotilastukikohtaa tai niihin verrattavaa laitosta joissa palvelee noin 200.000 yhdysvaltalaista sotilasta tai toimihenkilöä. Kustannukset tästä maan rajojen ulkopuolella tapahtuvasta "kansallisen turvallisuuden varmentamisesta" ovat vuositasolla noin 100 miljardia dollaria. Vertailun vuoksi Kiinalla on yksi Kiinan ulkopuolella sijaitseva sotilastukikohta ja Venäjällä kymmenkunta, lähinnä entisissä Neuvostotasavalloissa poislukien Syyrian tukikohta.
Kokonaisuudessaan Yhdysvaltojen armeija eri joukko-osastoineen käsittää noin 2.100.000 henkilöä ja budjetti vuodelle 2019 on n. 716 miljardia dollaria, enemmän kuin mitä käyttävät seitsemän seuraavaksi eniten puolustukseensa käyttävää maata yhteensä. Kiina kasvattaa kovaa vauhtia puolustusbudjettiaan, summa oli v. 2018 n. 215 mrd ja Venäjän 66 mrd.

Taloudellinen mahti perustuu Yhdysvaltojen kontrolliin maailman maksuliikenteestä. Myös dollarin aseman puolustaminen maailman reservivaluutta numero ykkösenä on vahva motiivi. Kukaan eikä mikään taho voi lähettää kenellekään mitään maksusuorituksia käyttämällä kansainvälistä pankkijärjestelmää mikäli Yhdysvaltojen viranomaiset niin päättävät. Pankit jotka ylläpitävät kansainvälistä maksuliikennettä (correspondece banks, intermediary banks) ovat joko Amerikkalaisia tai amerikkalaisten viranomaisten talutusnuorassa. Myös eurooppalaisten kontrolloima SWIFT-järjestelmä voi joutua ongelmiin.

Mekanismi millä pelataan epämieluinen yritys, teollisuudenala tai kokonainen valtio paitsioon toimii seuraavasti:

-Yhdysvallat nimeää kauppaministeriön toimesta yrityksen, yksityishenkilön, organisaation tai valtion, valtion organisaation, yliopiston tai minkä tahansa laillisen entititeetin mustalle listalle nimetään Entity List. Listaa ylläpitää Kauppaministeriön alainen Bureau of Industry and Security. Listalle pääsy tarkoittaa sitä että yksikään amerikkalaista alkuperää oleva yritys tai henkilö ei saa myydä tai toimittaa mitään tavaroita, palveluja tai muita hyödykkeitä listatulle osapuolelle. Jos minkään, myöskin ei-amerikkalaisen tahon todetaan olevan tekemisissä listatun osapuolen kanssa joutuu taho myös listalle. Amerikkalaiset pankit eivät siis välitä maksusuorituksia listatulle osapuolelle ja muiden maiden pankit ovat pakotettuja noudattamaan samaa käytäntöä - vaarana on joutua listalle.

Yhdysvaltojen Oikeusministeriön alaisuudessa toimiva Office of Foreign Assets Control, OFAC, on maailman mahtavin sanktioiden julistaja. Alkuperäinen ajautus oli ilmeisesti torjua mm. terroristiryhmien rahansiirtoja mutta Yhdysvallat käyttää OFAC:n sanktiolistoja häikäilemättä omien ulkopoliittisten tarkoitusperiensä ajamiseen. Mekanismi on suurinpiirtein samanlainen kuin Entity Listalle pääsyssä, OFAC keskittyy kuitenkin valtioihin ja valtioiden päättäviin elimiin sekä valtiojohdossa toimiviin henkilöihin ja näiden lähipiiriin.

Kerran näille listoille jouduttuaan on niistä äärimmäisen vaikeaa päästä pois. Jotkut ovat onnistuneet maksamalla tähtitieteellisiä sakkoja.

Edellämainitusta johtuen en siis katso että Yhdysvaltojen ja Kiinan kamppailu maailmanvallasta ottaa kierroksia kuten otsikossa mainitaan - onhan Yhdysvalloilla olleet käytössä nämä keinot jo vuosikymmeniä. Suuryrityksiä ja hallituksia on kaadettu pelkästään mustia listoja käyttämällä vuosikymmeniä. Kokonaisia teollisuudenaloja on kadonnut ja kaikki "kansallisen hätätilan" nimissä.

Huawein kohdalla on kaava täysin ennakoitavissa: Syyte Iranin sanktioiden kiertämisestä, Huawei listataan Entity Listalle, asia ehkä sovittaneen vuoden-kahden viiveellä 2-3 miljardin ennätyssakoilla ja Huawei päässee pannasta. Tällä aikaa markkinaosuudet ovat jo sulaneet. Alkaa agressiivinen paluu markkinoille ja kas kummaa: Yhdysvaltojen tutkivat viranomaiset löytävät lisää rikkomuksia ja Huawei palaa Entity Listalle. Kukaan eikä mikään joka ei ole amerikkalainen ei saa kasvaa liian suureksi.

Tämä kaava löytyy tapauksesta ZTE, Kiinalainen Mobiilijätti.

Eikä tarvinnut edes vaivata Valtiovarainministeriön OFAC-virkailijoita puhumattakaan sotilaallisesta toiminnasta.

Amerikkalaisille business as usual.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Tällä kertaa kilpailutilanne on USA:n kannalta huomattavasti vakavampi kuin aikaisemmin. Kylmän sodan aikana länsiblokin taloudellinen ja tekninen ylivoima oli todella huima jälkeenjääneeseen Neuvostoblokkiin verrattuna. Kiinan tapauksessa noin ei ole, sillä Kiinan talous ja tekninen osaaminen tuovat aivan uuden kilpailutilanteen.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Kuten aikaisemmassa kommentissani sanoin tilanne on amerikkalaisille helposti hoidettavissa. Kilpailutilanne mikäli tarkoitat teknistä etumatkaa ei kuulu asiaan muuten kuin siten että Yhdysvallat kokee asemansa uhatun. Yhdysvallat pyrkii asiaa mitenkään salaamatta säilyttämään teknisen ylivertaisuutensa kaikin keinoin, hallituksia vaihtamalla yms. eikä mikään saa kasvaa liian suureksi tai edistykselliseksi ohi amerikan.

Kylmä sota on jo kaukaista historiaa, OFAC ja BIS:n Entity List ovat alkaneet kukoistaa vasta 2000-luvun alkupuolelta alkaen ja vasta tällä vuosikymmenellä ovat molemmat listanneet ennätysmäärän uhreja mustille listoilleen.

Mainitsemani ZTE joutui Entity Listalle vuonna 2016 ja pääsi 1,36 miljardin ennätyssakkojen jälkeen pois listalta kesällä 2018. Tilanne on nyt se että yritys joutunee uudelleen listatuksi:

https://www.reuters.com/article/us-usa-trade-china...

Sama kohtalo odottaa Huaweita:

https://www.theverge.com/2018/12/27/18157618/white...

Eli ei mitään muuta uutta paitsi ehkä se että muun maailman saavuttaessa Yhdysvaltojen teknistä etumatkaa ja valloittaessa maailman markkinoita tulemme näkemään entistä enemmän ja useammin "uhkia kansalliselle turvallisuudelle" ja "kansallisen hätätilan julistuksia" jotka johtavat eriasteisiin sanktioihin ja markkinoilta ulosajoihin. Niin ja uutta on toki se että Yhdysvallat pakottaa muita maita ottamaan panttivankeja yksipuolisesti julistamissaan kauppasaartojen rikkomisissa ym. kauppakiistoissa (Kanada/Huawein perustajan tytär).

Yhdysvallat voi kiristää muuta maailmaa yksipuolisilla sanktioilla ja mustilla listoillaan kunnes maailmaan syntyy kilpaileva, globaali maksujärjestelmä ilman pankkeja joihin Yhdysvalloilla on suora vaikutusvalta.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

En usko, että tilanne on tällä kertaa niin helposti hoidettavissa kuin aikaisemmin. Taloudellisessa ja teknisessä mielessä USA ei ole tällä hetkellä läheskään niin suvereenissa asemassa kuin Neuvostoblokin luhistuessa.

Kiina on niin suuri ja merkittävässä asemassa oleva talous, että ainakin numeroiden valossa tilanne on USA:n kannalta huomattavasti haastavampi kuin aikaisemmin. Erityisesti USA:n teknologisen etumatkan sulaminen tulee tuottamaan tuntuvia ongelmia vanhan toimintamallin soveltamiselle.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Olen täysin eri mieltä. Tilanne hoituu täsmälleen samalla tavalla miten Yhdysvallat on hoitanut epätoivotut valtiot, yritykset ja henkilöt pois pelikentiltä.

Yhdysvaltojen velka Kiinalle oli vuonna 2017 1,2 triljoonaa dollaria (miljoonaa miljoonaa) ja luku on kasvanut huimasti vuodesta 2017. Velka on dollarimääräistä. Lisäksi Kinnalaiset ovat sijoittaneet Yhdysvaltoihin huimia summia. Kiina on todellisuudessa myös valtiona Yhdysvaltojen panttivanki. Kiinalla ei yksinkertaisesti ole varaa aloittaa todellista kauppasotaa, dollarin arvon romahtaessa myös Yhdysvaltojen velat Kiinalle sulavat olemattomiin.

Ainoa asia mikä saattaa mutkistaa ja hidastaa asioita on nykypresidentin osittainen epäsuosio kongressissa ja hallinnossa.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Ihan kiinnostava näkökulma, mutta olemme tosiaan aivan eri mieltä tästä kuviosta.

Oma perusteluni on se, että tällä kertaa kilpaileva talous on kooltaan samaa luokkaa ja teknologisessa mielessä USA:n etumatka ei ole koskaan ennen ollut yhtä pieni kuin nyt. Itse asiassa USA on jo nyt altavastaajana joillain teknologia-aloilla.

USA saattaa hyvinkin voittaa väännön, mutta tilanne on tällä kertaa paljon haastavampi kuin aikaisemmin.

Uskoisin muutamassa vuodessa joka tapauksessa selviävän miten tämä kuvio etenee.

Toimituksen poiminnat