JarmoAhonen1

Tilastollinen riippuvuus ei tarkoita kausaalista yhteyttä edes ilmastoasioissa

Yle on uutisoinut tutkimuksesta, jonka mukaan ilmastomuutos on merkittävästi lisännyt sellaisten maiden kuten Suomi ja Norja talouskasvua. Linkki Ylen juttuun tässä. Jutussa esitetty väite vaikuttaa aika rajulta, sillä ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suurimmillaankin vain osa talouskasvun taustalla olevia tekijöitä. Yleensä talouskasvun taustatekijöihin tupataan ottamaan monta muutakin seikkaa kuten innovaatiot, instituutiot, resurssit yms. 

Koska Ylen jutussa esitetty väite vaikuttaa hurjalta, niin katsoin aiheelliseksi alkuperäisen tutkimuksen lukemisen. Tutkimus löytyy täältä

Sinänsä Ylen juttu siteerasi tutkimuksessa esitettyjä väitteitä oikein, mutta edes jonkinlainen lähdekritiikki olisi ollut paikallaan. Varsinkin kun Noah S. Diffenbaugh ja Marshall Burke ovat  artikkelissaan Global warming has increased global economic inequality päätyneet yllättävän yksinkertaiseen tilastolliseen malliin, jossa taloudellista kehitystä ennustetaan ilmastodatalla.

Mitä tutkimuksessa on siis tehty? Pelkistetysti ilmaistuna tutkimuksessa on laadittu maakohtaisen taloudellisen kehityksen ja kyseisen maan alueella tapahtuneiden säämuutosten välinen regressioyhtälö. Yhtälö on luotu käyttämällä historiallista dataa sekä talouskehityksestä että ilmastosta.

Yhtälö sinänsä vaikuttaa olevan aivan uskottava. Tilastollinen analyysi on todennäköisesti tehty aivan oikein (en jaksanut tehdä analyysejä itse), mutta, mutta…

Taloudelliseen kasvuun ja muuhun taloudelliseen kehitykseen vaikuttavat yhteiskuntien stabiilius (sisällissotaa käyvä maa tuskin pärjää hyvin taloudessa), instituutioiden toimivuus (korruptio, oikeusjärjestelmän toimivuus ja muut vastaavat tekijät), innovaatiot, koulutustaso ja monet muut yleisesti käsitellyt taloudellisen kasvun tekijät.

Taloudellisen kasvun tekijöistä on olemassa laaja tutkimuskirjallisuus. Diffenbaugh ja Burke ovat käytännössä kokonaan sivuuttaneet tuon kirjallisuuden. Tuo aihetta käsittelevän kirjallisuuden ohittaminen heikentää heidän analyysinsä uskottavuutta merkittävästi.

Uskottavuutta heikentää myös se, että tutkimuksessa käsiteltyihin maihin kuuluu muun muassa Kongon demokraattinen tasavalta (aikaisempi Zaire), joka on heidän tulostensa mukaan kärsinyt huomattavassa määrin ilmastonmuutoksesta. On vaikea kuvitella Mobutu Sese Sekon vaikutuksen maansa huonoon talouskehitykseen olleen vähäisemmän kuin ilmastonmuutoksen. 

Saman kaltaisia tapauksia löytyy monesta muustakin maasta, joiden huono taloudellinen kehitys on selitettävissä hyvin konkreettisilla ja vaikutuksiltaan yksiselitteisesti merkittäviksi tai ratkaiseviksi osoittautuneilla ilmiöillä.

Diffenbaughin ja Burken käyttämä tilastollinen malli on mitä ilmeisimmin suhteellisen ok, mutta on mielestäni hyvin omituista väittää yhteen regressioyhtälöön perustuen taloudellisen kehityksen erojen olevan seurausta ilmastonmuutoksesta.

Talouteen liittyvissä ilmiöissä on yleisesti tunnustettu tosiasia, että tilastollinen yhteys ei tarkoita kausaalisen syy-/seuraussuhteen olemassaoloa. Tämä on yksi taloudellisen analyysin ensimmäisiin opittaviin juttuihin kuuluvia asioita.  Varsinkin kun muistamme vanhan sanonnan siitä, että kun tilastoaineistoa kiduttaa riittävästi, niin kyllä se lopulta tunnustaa halutun tuloksen.

Ilmastonmuutoksella varmasti on taloudellisia vaikutuksia. Mutta tuosta huolimatta väite, jonka mukaan esimerkiksi Suomen talous olisi noin 40% suurempi ilmastonmuutoksen takia kuin ilman ilmastonmuutosta on vähintäänkin arveluttava. Huomiotta jää muun muassa Suomen nopea muutos köyhästä maatalousmaasta teollisuusmaaksi. Suomen kehitystä tuskin voidaan selittää pelkällä ilmastonmuutoksella – tai jos yrittää, niin lähinnä tekee itsensä naurunalaiseksi.

Tutkimuksen varsinainen tulos on mielestäni se, että tilastollisesti varsin selvä yhteys ilmastodatan ja taloudellisen datan välillä vaikuttaa olevan olemassa. Mutta pelkästään sen selitysvoimaan turvautuminen on melkoista höpöä. Yhteyden olemassaolo toisaalta ansaitsee lisätutkimusta.

Pidän ilmaston muuttumista osoitettuna tosiasiana ja kasvihuonekaasupäästöjä merkittävänä osatekijänä ilmastonmuutoksessa. Koska en ole ilmastotieteen asiantuntija, niin en ota tarkemmin ottaa kantaa ilmaston syy-/seuraussuhteisiin. Mutta talousasiat ovat minulle tutumpia ja Ylen uutisen taustalla oleva tutkimus on minusta vähintäänkin yliampuva väitteissään, joiden suhteen Ylen olisi mielestäni ollut syytä harjoittaa lähdekritiikkiä.

Tilastollisen yhteyden olemassaolo ei tarkoita kausaliteetin olemassaoloa. Eikä ainakaan sitä, että jokin talouskasvun kaltainen, hyvin monitahoinen ja -muotoinen ilmiö voitaisiin selittää noin vain yhdellä kaavalla ja yksittäisillä muuttujilla.

Itse asiassa tämän kaltaiset yliampuvat väitteet tekevät ilmastokeskustelusta entistä vaikeampaa. Ilmastoahdistusta potevat ahdistuvat lisää vaivautumatta tarkistamaan väitteiden järkevyyttä. Vastaavasti yliampuvat väitteet antavat lisää perusteita heille, joiden mielestä koko ilmastonmuutos on valhetta. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Jep. Jo lähtökohta on pielessä, kun mittarina on BKT per capita, eikä väestönkasvua ole millään lailla kontrolloitu.

Jännä juttu, että skaalan eri päädyissä on tuolla mittarilla maita joissa väestö ei ole kasvanut juuri lainkaan (ja pääomapanostukset sitäkin enemmän) ja toisessa päässä maita joissa nuppiluku on kasvanut senkin edestä.

Ilmeisesti ilmastonmuutosta on syyttäminen siitäkin, että norskeilla on ollut liian kylmä lisääntyä, kun samalla heikommin menestyneissä maissa on jatkuvat seksihelteet päällä.

Voisiko joku tehdä vastaavan tutkimuksen vaikka BKT:n (per capita) kasvun ja Durexin myyntilukujen välillä?

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Ilmasto on historian saatossa usein avittanut ihmisiä, mutta myös kaatanut monia menestyneitä yhteiskuntia ja kulttuureja. Kun ilmasto on ollut hyvä, ruokaa on riittänyt kaikille ja ihmiset ovat olleet suurinpiirtein tyytyväisiä elämäänsä.

Esimerkkejä yhteiskunnista ja kulttuureista, jotka kaatuneet ilmastonmuutoksen vuoksi: Mesopotamia ja Egypti antiikin aikana sekä myös Maya-kulttuuri Etelä-Amerikassa. Kylmä, kuiva ja vuoroin liiallinen sade vei sadot -> nälänhätä, sairauksia, levottomuuksia - ihmisiä kuoli paljon - yhteiskunnat hajosivat, mutta esim. Egypti nousi uudelleen erilaisena yhteiskuntana kuin se oli ollut ennen kriisiä. Maya-kulttuuri hävisi, ilmeisesti ihmisiä kuoli pahan ilmaston takia liikaa...

Meidän täytyy muistaa että näiden ilmastokriisien aikana jopa yli puolet väestöstä kuoli. Samoin tapahtui pienen jääkauden (1350-1850) aikana Euroopassa. Ensin tuli nälänhätä -> sairauksia -> levottomuuksia, julmuuksia -> sotia, julmia sotia varsinkin 1600-luvulla -> noitavainoja, ihmiset hakivat syntipukkeja kurjaan tilanteeseen. Tästä kaikesta kuitenkin jotenkin selvittiin.

Arvatkaapa mikä yleinen ruoka helpotti tilannetta pienen jääkauden lopulla? Tämä ruoka antoi ihmisille lisää voimia ja ihmisiä todella tarvittiin koska teollistuminen oli alkamassa. Tietääkö joku miksi teollistuminen alkoi 1700-luvun loppupuolella? Tai ainakin tämä asia edesauttoi keksintöjen syntyä?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Veikkaisin perunaa.

"Perunanviljelyä edisti erityisesti Asikkalan seurakunnan kappalainen Axel Laurell, joka kehui perunoita jokaisen saarnansa yhteydessä. Hän julkaisi myös opaskirjan perunan viljelystä vuonna 1773.[25] Peruna vei pian nauriin aseman suomalaisten tärkeimpänä viljelys- ja ruokajuureksena. Naurista on viljelty Suomessa jo esihistoriallisena aikana. Nykyisin peruna mielletään suomalaisten perinteiseksi perusravinnoksi."

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Peruna

"The Watt steam engine, alternatively known as the Boulton and Watt steam engine, was the first practical steam engine and was one of the driving forces of the industrial revolution."

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Watt_steam_engine

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Nyt olemme menossa kohti lämpimämpiä kausia - väestöräjähdys - maaperä köyhtyy ja aavikoituminen lisääntyy - ruoka ei riitä kaikille, nälänhätää - levottomuudet ja sodat lisääntyvät. Emme voi tarkalleen tietää miten tämä päättyy, ylläolevakin on arvailua?

Esimerkiksi arktisen alueen lumipeitteillä on nokea, joka nopeuttaa sulaamista koska musta noki imee auringon säteet itseensä, eikä heijasta sitä pois niin kuin valkoinen puhdas lumi. Makean veden virtaaminen Atlanttiin saattaa heikentää Golf-virtausta, jolloin vaarana voi olla uusi jääkausi varsinkin maapallon pohjoisosissa. Hiilidioksidi ym. kaasut, tulivuoret, kasvit, eläimet ja ihmiset vaikuttavat kaikki yhdessä ilmastoon. Oikeastaan kukaan ei osaa tarkalleen sanoa mitä tulevaisuudessa tapahtuu? Uskon vakaasti että ihmiskunta sopeutuvaisena lajina selviää tästä jotenkin vaikkakin kärsimyksen läpikäyneenä.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Historian valossa kylmä ilmasto jääkausineen on ollut ihmiskunnalle suuri katasrofi ja lämpimät kaudet siunauksellisia. Mutta tällä hetkellä meitä ihmisiä taitaa olla liikaa maapallon kantokyvylle? Koska meitä on paljon kaikki muu elämä saa väistyä altamme, myös ruokaa tuottava maaperä, elintärkeät metsät ja muu kasvillisuus sekä tarpeelliset pölyttäjät ja muu eläinkunta. Mitä enemmän ihmisiä, sitä enemmän poltamme myös öljyä, kivihiiltä ja puuta, jotka saastuttavat varsinkin Kiinassa ja Intiassa päivä päivältä enemmän. Ja Afrikka on tulossa hiljalleen perässä. Me olemme ikään kuin noidankehässä. Miten pysäyttää väestönräjähdys?

Toimituksen poiminnat